Mitä Espoon Vasemmisto teki valtuustossa joulukuussa 2018?

10.12.2018

Valtuustoraportti
Kokoukset 5.12. ja 10.12.2018
Jaana Wessman

Mitä Espoon Vasemmisto teki valtuustossa joulukuussa 2018?

  • neuvottelimme budjetissa lisää rahaa mm. opetukseen, vammaispalveluihin, mielenterveyspalveluihin ja sosiaalityöhön
  • vaadimme vammaisten lasten perheiden kotipalvelumaksujen korotuksen perumista
  • korostimme vanhusten oikeutta aitoon valinnanvapauteen asumistavan valinnassa
  • toivoimme valtuuston seuraavan huolellisesti uudenlaisten rakennushankkeiden toteutumista

Valtuusto kokoontui 5.12. vahvistamaan tulevan vuoden budjetin.

Todettakoon alkuun, että budjettikokoushan on pitkälti “teatteria”. Budjetti laaditaan Espoossa niin, että kunnanjohtaja viranhaltijoiden avustamana laatii budjettiesityksen, ja valtuusto päättää ns. budjettikehyksestä ja veroprosentista alkukeväästä. Kehys on ikään kuin karkea budjetti, jossa päätetään mille sektorille mitäkin määrää rahaa ollaan laittamassa.

Tämän jälkeen toimikunta, johon kuuluu yksi edustaja jokaisesta valtuustoryhmästä, käy neuvotteluja kaupunginjohtajan budjettiesitykseen tehtävistä muutoksista. Ideana on, että neuvottelijat pyrkivät saamaan sellaisen kompromissin, että voivat saada oman ryhmänsä valtuutetut äänestämään kokonaisuuden puolesta kun asia tulee saliin. (Joissain ryhmissä tämä ratkaistaan tiukalla ryhmäkurilla, toisissa sillä että neuvottelija pyrkii olemaan lupaamatta mitään minkä takana koko ryhmä ei voi olla. Espoon Vasemmistossa on jälkimmäinen toimintatapa.)

Neuvottelijoiden mahdollisuudet ovat kuitenkin sidottuja kehykseen ja ennen kaikkea veroprosenttiin, eli tässä vaiheessa ei voida tehdä enää isoja muutoksia. Yksittäisillä muutoksilla voi olla yksittäisille kuntalaisille todella iso merkitys - esimerkiksi niille koululuokille, joille nyt turvattiin luokka-avustaja. Kuitenkin kokonaisuudessaan talouspolitiikan suuntaa esimerkiksi tiukentamsiesta ja tehostamisesta peruspalveluiden turvaamiseen näissä neuvotteluissa ei käännetä. Siksi Vasemmistonkin tavoitteet tässä vaiheessa voivat lähinnä olla leikkausten pahimpien vaikutusten torjuminen niin kauan kuin valtuuston enemmistö ja siten budjettikehys ovat oikeistolaisia.

Neuvottelut on käyty ja ryhmät ovat keskenään hyväksyneet kaupunginjohtajan esitykseen tehtävät muutosesitykset. Budjettikokouksessa esitellään tuloksia ja perustellaan päätöksiä, ja puheet ovat suunnattu yleisön vakuuttamiseksi enemmän kuin toisiin päätöksentekijöihin vaikuttamiseksi. Vasemmiston neuvottelija oli valtuutettu Tiina Ahlfors, ja hänen avullaan saimme läpi monia tärkeitä korjauksia budjettiin: esimerkiksi aikuisosiaalityön, vammaispalvelun, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden, luokka-avustajien, koulujen tuntikehyksen resursseja uhanneita leikkauksia onnistuttiin paikkaamaan. Lisäksi Espoo aloittaa suunnitellusti viisivuotiaiden maksuttoman vapaaehtoisen varhaiskasvatuksen kokeilun. Kehys kuitenkin on tiukka, joten ensi vuodestakin tulee jälleen tiukka kaikilla sektoreilla.

Tiina Ahlfors muistutti Vasemmiston ryhmäpuheenvuorossa, että kaupungin perustehtävä on kaupungin asukkaiden ja ympäristön hyvinvointi. Siitä huolehtimiseen pitäisi varata riittävät varata. Tehostaminen - jolla Espoossa on pyritty varoja saamaan riittämään - on parhaimmillaan edelläkävijyyttä, mutta pahimmillaan se tarkoittaa käsiparien vähenemistä ja palveluiden romuttumista. Vasemmisto saavutti joitain tavoitteitaan näissä budjettineuvottelussa, erityisesti mielenterveyspalveluiden ja perheiden palveluiden osalta. Veroprosentin korotus olisi kuitenkin mahdollistanut palvelutason pitämisen tai parantamisen vähemmällä velkaantumisella.

Tiinan koko puheen voi lukea hänen poliitikkosivultaan Facebookista.

11.12. valtuusto jatkoi budjettitoivomusten käsittelyä suurten teknisten vaikeuksien keskellä. Budjettitoivomukset ovat liitteenä. Näistä puheenjohtaja ei hyväksynyt käsittelyyn kohtia 5 ja 13. Toivomukset nro 7 (pitemmistä ajoista mielenterveyspalveluissa kielimuurin yli työskennellessä), 15 (koskien Epoonväylän tulevaisuutta), 18 (kaupunginarkkitehdin palkkaamiseksi kaupungin kokonaisvaltaisen kehityksen varmistamiseksi) ja 26 (ylimääräinen työläs selvitys yksityisen vs kunnallisen päiväkotien eroista lasten kannalta) hylättiin äänestyksessä. Toivomukset 20 (“varmistetaan mahdollisuudet varhaiskasvatuksen monipuolisen palvelutuotannon toteutumiselle” - suomeksi lisätään yksityistä palveluntuotantoa) ja 23 (asukaspuistoihin leikkipuistojen lähelle myös aikuisille sopivia voima/lihaskuntoharjoittelupaikkoja) hyväksyttiin äänestyksen jälkeen.

Vasemmiston valtuustoryhmän Mika-Erik Wallsin toivomus, että sosiaalihuoltolain mukaisen lapsiperheiden kotipalvelun maksuihin palattaisiin vielä uudestaan hyväksyttiin siis myös yksimielisesti. Tässä on siis kyse siitä, että kaupunki on päättänyt alkaa periä kotipalvelusta ja perhetyöstä maksuja vammaisten lasten perheiltä, mikä on yllättäen tuonut jopa satojen eurojen kuukausimaksuja valmiiksi raskaissa tilanteissa oleville perheille. Yritämme saada päätöksen vielä peruttua, ja tämä on yksi askel siihen suuntaan.

Vuoden kolmatta osavuosikatsausta käsiteltäessä kävi ilmi, että tarkastuslautakunnan arvion mukaan vain noin puolet asetetuista tulostavoitteista on toteutumassa. (Tämä voi olla osin hyväkin uutinen, koska osa tavoitteista on säästötavoitteita.) Espoon työllisyystilanne on hitaasti paranemassa. Tarkatuslautakunta halusi kiinnittää valtuuston huomiota siihen, että konserniyhteisöihin henkilöitä nimitettäessä pitää näiden esteellisyyttä tarkastella huolellisesti.

Kari Uotila piti asiasta puheen, jossa huomautti, että käytämme kaupungissa paljon työmarkkinatuen valtionosuuksiin ja IT-hankintoihin tavoilla, joita ei voida pitää kaikilta osin järkevänä. Hän kyseenalaisti myös sitä, ovatko kaikki tulostavoitteet hyvin asetettuja ja tarkoituksenmukaisia. Esimerkiksi tavoitteena on tietty prosentti kotona asuvia vanhuksia - onko jääräpäisesti pidettävä kiinni prosentista, jos koteihin ei voida taata riittäviä tavoitteita?

Konsernihallinnon organisaatiouudistus ja siitä aiheutuvat sekä muut tarkistukset hallintosääntöön eivät herättäneet keskustelua tässä vaiheessa.

Finnoonkeskuksen asemakaava hyväksyttiin toivomuksin, että linnuston elinolot turvataan ja että autopaikkojen määrää voidaan tarkastella alueen sisällä erikseen (ie, lisätä suunnitellusta). Jälkimmäisestä äänestettiin, äänet menivät 41-31, Vasemmisto vastaan.

Espoon koulujen ja päiväkotien PPP-hankkeen (Public Private Partnership) eteneminen. Mallin soveltaminen on vaatinut jopa verolakien muutoksen. Kyseessä on systeemi, jossa kaupunki ikään kuin “vuokraa“ uuden toimitilan (esim. koulu) sen rakennuttajalta n. 15-20 vuodeksi, jona aikana rakennuttaja vastaa hoito- ja ylläpitopalveluista. Vuokrakauden jälkeen rakennus siirtyy kaupungille, olettaen että sen kunto täyttää tietyt ehdot. Espooseen aiotaan nyt hankkia tällä mallilla mm. Perkkaan koulu ja päiväkoti. Nauriskasken koulu, Nöykkiönniityn päiväkoti, Kilon koulu ja päiväkoti, Kuitinmäen koulun alakouluosa ja päiväkoti sekä Pohjois-Tapiolan uusi koulu. Jätimme asiasta toivomuksen, että valtuusto seuraisi tarkasti hankesuunnitelmien toteutumista. Tämä on tärkeää, kun kyseessä on valtakunnallisestikin kokonaan uusi malli. Kannatimme myös toivomusta autismiluokkien huolellisesta suunnittelusta ja asiantuntemuksen käytöstä siinä.