Mitä Vasemmisto teki Espoon valtuustossa helmikuussa 2019?

26.02.2019

Mitä Vasemmisto teki Espoon valtuustossa 2019?

  • vaadimme espoolaisen köyhyyden poistamista vuoteen 2030 mennessä
  • yritimme saada luottamushenkilöiden ruokailua kala/kasvispainotteiseksi
  • vaadimme toimenpiteitä vammaisten henkilöiden työllistymisen parantamiseksi
  • osallistuimme valtuustoaloitteeseen liha- ja maitotuotteiden kulutuksen puolittamiseksi vuoteen 2025 mennessä
  • osallistuimme valtuustokysymykseen vanhusten tarvitsemien palveluiden tasosta

Aluksi hyväksyttiin joitakin uusia luottamushenkilöitä kunnasta muuttaneiden tilalle.

Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seurannan merkeissä kuultiin raportteja. Hyvinvoiva Espoo -ohjelman puitteissa on järjestetty kuntalaisille tiedostusta mm. mielen hyvinvointiin vaikuttavista arjen päätöksistä. Innostava elinvoimainen Espoo -ohjelman puitteissa on mm. kehitetty keinoja pop up -tapahtumien järjestämiseen. Kestävä Espoo -ohjelman toiminta painottuu nyt Espoon hiilineutraaliustavoitteeseen 2030 mennessä, jossa mm. kaukolämmön tuotanto ja liikennejärjestelyt ovat tärkeässä osassa. Osallistuva Espoo -ohjelmassa on tuettu mm. Gutsy Go -nuorisotoimintaa ja myös hyvin alkanut ympäristömuotoilutoiminta jatkuu. Keskustelussa puhutti mm. puurakentamistavoitteesta jääminen (syynä se, ettei rakentajia ole saatavissa kohtuuhintaan) ja kuntalaisten aidot vaikutusmahdollisuudet.

Saimme seuraavaki ennakkotietoa tilinpäätöksestä 2018. Espoon väestö on kasvanut n. 4900 hengellä ja kaupungin henkilöstömäärä 278 hengellä. Työllisyys on kasvanut lähinnä talouskasvun myötä. 2018 nettotoimintamenot kasvoivat 2,8 prosenttia, kun verorahoitus kasvoi vain 0,8 prosenttia. Menot budjetissa ylittyvät. Toisin sanoen kuten aikaisempinakin vuosina, on Espoon budjetti laadittu jälleen vastuuttomasti siten, että menojen kattamiseksi joudutaan myymään omaisuutta tai ottamaan lainaa, sen sijaan, että olisi varauduttu välttämättömiin palveluihin ja investointeihin ajoissa maltillisella veronkorotuksella. Asia puhutti melko lailla, erityisesti sen osalta olisiko sittenkin kannattanut korottaa veroprosenttia sen sijaan että otetaan hallitsemattomasti lainaa.

Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kameleonten Ab:lle Leppävaaran urheilupuistoon rakennettavaa yleisurheilupainoitteista monitoimihallia varten otettavalle lainalle palautettiin valmisteluun neuvottelutoimikunnan esityksestä.

Elinkaarihankkeena toteutettavien Tuomarilan ja Laajalahden koulujen tavoitekustannuksen muuttaminen sekä Kirstin koulun ja päiväkodin sekä Viherlaakson koulun ja lukion tavoitekustannuksen muuttaminen. Kari Uotila teki asioiden käsittelyn yhteydessä toivomuksen, että jatkossa hankkeita koskevien kustannusmuutosten esittelyteksteissä huomioitaisiin Tilapalvelut-liikelaitoksen asiasta tehty laaja selvitys toteuttamisvaihtoehtojen vertailuselvitys. (Valtuustolla on ajoittain haasteita saada käsiinsä alempien toimielimien selvityksiä ja suosituksia.)

Gräsantullin ja Vanbronniityn asemakaavat hyväksyttiin yksimielisesti.

Valtuustokysymys Kuntaliiton jäsenyyden hyödyistä ja haitoista oli saanut seikkaperäisen vastauksen, joka ei herättänyt juurikaan jatkokeskustelua. Jos asia kiinnostaa, kannattaa perehtyä vastaukseen pöytäkirjassa.

Valtuustokysymyksemme Finnoon satama-altaan ruoppauksista ei ollut saanut vastausta ajoista.

Keskustelu luottamushenkilöiden siirtymisestä kasvisruokailuun sai käsittämättömän farssin piirteitä. Vastauksessa todettiin, että kasvisruokaan siirtyminen olisi Espoon linjan mukaista ja että vain alle puolet asiasta tehtyyn kyselyyn vastanneista valtuutetuista toivoo liharuokaa, mutta silti esitys asian palauttamisesta kala/kasvisruokavalioon siirtymistä varten valitettavasti kaatui. Kiivaan keskustelun jälkeen loppujen lopuksi valtuusto hyväksyi toivomuksen, että tarjoiluissa käytettäisiin Itämerestä kestävästi pyydettyä kalaa. Aloitteet kasvisruokaan siirtymisestä (liharuuan ollessa erikseen tilattava vaihtoehto) sekä tarjoilujen lopettamisesta kokonaan kaatuivat melko tasaisissa äänestyksissä. Asetuimme kannattamaan myös tarjoilujen lopettamista.

Valtuustoaloite joukkoistamisen mallin käyttöönotosta Espoossa oli saanut vastauksen, jota aloitteen tekijä ja muut asiaan perehtyneet valtuutetut esimerkiksi Osallistuva Espoo -ryhmästä kiittelivät runsaasti.

Myös valtuustoaloitteet vammaisten työllistymisen parantamiseksi sekä edistämiseksi herättivät ilahduttavan paljon keskustelua. Valtuusto oli tässä asiassa, jossa toivoisi Espoon myös olevan edelläkävijä, ilahduttavasti yksimielisempi kuin ilmastonmuutoasioissa. Tehtiin useita toivomuksia, joista meidän Mika-Erik Wallsin (yhden aloitteen tekijä) muotoilema toive anonyymin työnhaun lisäämisestä ja työnohjaajien perehdyttämisestä vammaisasioihin myös… Kuten vastauksessakin todettiin, vaatii toimenpiteiden toteutuminen myös resursseja.

Valtuustoaloite kattavan ja aktivoivan koulutuksen järjestämisestä tyttöjen sukuelinten silpomisen ehkäisemiseksi jäi pöydälle.

Valtuustoaloitteemme espoolaisen köyhyyden poistamiseksi vuoteen 2030 mennessä herätti myös jonkin verran keskustelua. Tiina Ahlfors ensimmäisenä allekirjoittajana piti asiasta puheen, jossa hän totesi, että Espoossa köyhien määrä on verrattain pieni, joten sen poistamisen pitäisi olla tahto- ei keinokysymys. Kuitenkin nimenomaan meillä pienituloisten määrä on kasvanut, myös työssäkäyvien ja ikääntyvien pienituloisuus.

Osallistuimme valtuustoaloitteisiin liha- ja maitotuotteiden kulutuksen puolittamiseksi vuoteen 2025 mennessä, Keskuspuiston laajentamiseksi, synnyttäjien fysioterapiapalveluiden laajentamiseksi ja ikäihmisten köyhyysohjelman laatimiseksi. Lisäksi osallistuimme valtuustokysymyksiin koskien HSL:n vyöhykemallin B-vyöhykkeen laajentamisen mahdollisuuksista sekä ajankohtaisesti paljon julkistakin keskustelua herättäneestä vanhuspalveluiden tasosta ja valvonnasta.