Valtuustoraportti 11.12.2017

11.12.2017

Mitä vasemmisto teki kunnanvaltuustossa tässä kuussa?

  • huolehdimme, että iäkkäiden henkilöiden todellisia mahdollisuuksia selvitä kotonaan seurataan tarkasti
  • vaadimme, että lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden riittävyys selvitetään ja varmistetaan
  • kannatimme Espoon kriittistä lausuntoa koskien soteuudistusta
  • jätimme valtuustokysymyksen koskien Elä ja asu -keskusten tilaa

Valtuusto käsitteli ensin joukon toivomuksia liittyen talousarvioon. Näistä PJ ilmoitti, että ei käydä enää keskustelua, koska toivomukset jätettiin pöydälle viime kokouksesta. Valtuutettu Simo Grönroosin (PS) toivomus, että “Espoo huolehtii siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on riittävä kielitaito” aiheutti erikoisen äänestystuloksen, kun sinänsä kauniisti ja järkevästi muotoillun toivomus sai monet äänestämään tyhjää. Oma motiivini tässä oli, että epäilen, että valtuutettu Grönroos ei tarkoittanut tällä esimerkiksi sitä, että on varmistettava, että on saatavilla riittävästi esimerkiksi ruotsin-, venäjän-, arabian- tai saamenkielistä henkilökuntaa. Muiden valtuutettujen motiiveja voin toki vain arvailla.

Osavuosikatsauksen yhteydessä tarkastuslautakunnan PJ kiinnittää esittelypuheessaan lautakunnan huomiota muun muassa siihen, että sijoitusten määrää oli tavoitteena laskea, mutta sekä lastensuojelutarve yleensä että erityisesti kiireelliset sijoitukset ovat lisääntyneet. Lastensuojelun tila herätti huomattavasti keskustelua. Suunnitteilla on ollut (Mikki Kauste, vihr) valtuustoaloite sosiaalityöntekijöiden asiakasmitoituksen katoksi, mutta odotamme ensin vastausta Arja Ryynäsen (kesk) aloitteesta pyydettyyn selvitykseen. Tähän ei myöskään budjettineuvotteluissa varattu rahaa; jotkut valtuutetut eivät olleet kertomansa mukaan asiasta edes tietoisia. Mikki Kausteen aloite “lievempi” toivomus asiakasmäärien selvittämisestä ja toimintaan ryhtymisestä hyväksyttiin kiivaan keskustelun jälkeen yksimielisesti.

Keskustelua herätti myös maanmyynti- ja sopimuskorvausten pieneneminen ja mitä sille pitäisi tehdä. Sinisen Tulevaisuuden Jukka Kilpi oli tehnyt esityksen, että infrarakentamisen kustannukset pienennettäisiin samalle tasolle, mainiten tiettyjä hankkeita joita hän vastusti. Toivomus oli valitettavasti muotoiltu, että näin tulisi toimia “veroprosentin nostotarpeen torjumiseksi” ja hankkeissa oli joukossa kannatettaviakin, jolloin se ei sitten lopulta saanut kannatusta oikealta eikä vasemmalta.

Käsiteltiin työllisyyspalvelujen siirrosta konserniesikuntaan ja konsernipalvelujen organisaatiouudistuksesta aiheutuvat sekä muut tarkistukset hallintosääntöön. Ei ihmeempää keskustelua.

Seuraavaksi keskusteltiin Espoon lausunnosta soteuudistukseen. Espoon Vasemmisto on erittäin kriittinen suunniteltua soteuudistusta kohtaan ja tyytyväinen Espoon antamaan kriittiseen lausuntoon. Soteuudistuksen alussa esitetyt hyvät tavoitteet kuten kustannustehokkuus, terveyserojen kaventaminen ja palvelujen yhteensovittaminen ovat prosessissa kokonaan unohtuneet. Soteuudistuksesta on tullut hallituspuolueiden muiden agendojen - maakuntauudistuksen, palvelujen yksityistämisen - toteuttamisen väline, joka enemmänkin haittaa kuin hyödyttää asetettuja tavoitteita. Esitetyllä tavalla toimittaessa kulut kasvaisivat, terveyserot todennäköisesti ennemmin lisääntyisivät kuin vähenisivät, ja palveluverkko sirpaloituisi entisestään.

Pidin puheen, jossa mainitsin muun muassa, että valinnanvapaus sanana on sellainen, että Vasemmistokin voi sen taakse asettua. Ymmärrämme, että ihmisillä on erilaisia tilanteita ja mieltymyksiä, eivätkä samanlaiset järjestelyt palvele kaikkia. Valinnanvapaus voi kuitenkin toteutua vain, jos ihmisillä on tietoa, jonka perusteella valita, ja energiaa käyttää vaihtoehtojen vertailuihin. Tällä hetkellä tietoa ei ole - edes alan ammattilainen ei pysty asettamaan kotikuntansa terveyskeskuksia ja lääkäriasemia mihinkään laatujärjestykseen. Kuinka siis maallikko voisi? Käytännössä valinnat tehtäisiin mainonnan perusteella, mikä suosisi suuria, yksityisiä toimijoita. Tosiasiallisesti, kuten lausunnossakin todetaan, tämä antaisi palveluntarjoajille mahdollisuuden valikoida asiakkaansa mainontaa kohdentamalla. Heikoimmassa asemassa olevat asiakkaat, jotka tarvitsevat monenlaisia palveluita, eivät välttämättä saa niiltä yhdeltä asemalta, eivätkä siksi voi valita, vaikka heillä olisikin mahdollisuuksia käyttää vähäisiä resurssejaan valitsemaan. Tämä niin sanottu “valinnanvapaus” palvelisi siis lähinnä niitä kansalaisia, jotka jo nyt saavat terveyspalveluita parhaiten, ja nostaisi kustannuksia.

Salista yleensäkin esitettiin runsaasti kannatusta Espoon kriittissävyiselle lausunnolle. Keskusta moitti Kokoomusta valinnanvapaudesta ja Kokoomus Keskustaa maakuntauudistuksesta. Muistutettiin myös HUS:n vielä kriittisemmästä lausunnosta ja kannettiin huolta alueellisesta tasa-arvosta tilanteessa, jossa Uudenmaan yhden kaupungin yksi kaupunginosa, vaikkapa Leppävaara, on yksinään isompi kuin pienimmät uudet maakunnat.

Hyväksyttin myös Uusikummun koulun hankesuunnitelma sekä muutamia kaava-asioita (Leppävaara: Palokärki). Kolmperä: Kulmakorpi I -kaavaa esitettiin palautettavaksi valmisteluun, jotta viherkäytävät ja liito-oravien tarvitsemat yhteydet voidaan turvata.

Jätimme valtuustokysymyksen koskien Elä ja asu -keskuksia.