Valtuustoraportti 16.10.2017

Mitä Vasemmisto teki Espoon valtuustossa?

• Puhuimme alue- ja asukasdemokratian puolesta poikkihallinnollisia ohjelmaryhmiä asetettaessa
• Vaadimme vammaispalvelujen määrärahojen riittävyyden varmistamista ja vammaisneuvoston parempaa kuulemista
• Teimme yhdessä Vihreiden kanssa valtuustoaloitteen asiakasmaksujen perinnän järkevöittämiseksi
• Vaadimme kuntosalipalveluita ikäihmisille myös niillä alueilla, joilla ei vielä ole uimahalleja
• Osallistuimme toivomukseen, että Suvelan kaavan toteuttamisessa erityisesti seurataan ja torjutaan alueellista segregaatiokehitystä

Aluksi vietettiin hiljainen hetki valtuutettu Karl Koivusen (s. 1933 k. 2017) muistolle.

Pelastuslaitoksen johtokunta saatiin vihdoin nimettyä, kun kaikki kunnat olivat saaneet ehdotuksensa aikaan. Nimitettiin myös uusi tarkastuslautakunnan varajäsen henkilökohtaisista syistä eronneen tilalle.

Valtuusto päätti jatkossa maksaa luottamushenkilöille puolikkaan kokouspalkkion myös ns. seminaareista ja iltakouluista, max 2 kertaa vuodessa. Pidimme tätä päätöstä järkevänä; seminaareissa ja iltakouluissa tehdään paljon valmistelevaa työtä, joka voi olla päätöskokousta tärkeämpääkin työtä. Kustannus kaupungille ei ole suurensuuri, mutta luottamushenkilöille signaali siitä, että myös tämä valmisteleva työ on arvokasta ja arvostettua on paikallaan.

Hyväksyttiin poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteet. Tämä melko kapulakielinen ilmaus tarkoittaa sitä, Espoossa on nimetty neljä työryhmää, joiden tehtävä on hallintorajat ylittäen kehittää tiettyjä Espoossa tärkeinä pidettyjä asioita, ja tämä työryhmät esittelivät nyt mitä asioita toivoisivat voivansa edistää alkaneella vaalikaudella. Työryhmät ovat nimeltään Innostava ja elinvoimainen Espoo, Osallistuva Espoo, Kestävä Espoo ja Hyvinvoiva Espoo. Vasemmiston sydäntä lähellä olevia asioita löytyy tietysti kaikista näistä. Edustaja meillä on Osallistuva Espoo ryhmässä, Sara Korhonen (varalla Jukka Karhula), joten meille tärkeää asukasdemokratiaa saamme olla mukana kehittämässä.

Asiasta keskusteltiin runsaasti.

Simo Grönroos (PS) teki tavalliseen tapaansa pari esitystä maahanmuuttajien mainitsemisen poistamiseksi. Nämä ennakoidusti kaatuivat.

Noora Koponen (Vihr) teki esityksen, että tavoitteisiin lisätään toivomus, että varmistetaan poikkihallinnollisessa palveluiden kehittämisessä myös henkilökunnan osallisuus. Tämä hyväksyttiin yksimielisesti.

Nuorisovaltuuston edustaja kommentoi, että nuorisoa erikseen koskenut ohjausryhmä on lakkautettu, ja toivoi, että olemassaolevat ryhmät paikkaavat tätä huomioimalla erityisesti nuorison asioita ja kuulemalla nuoria suoraan heitä koskevissa asioissa.

Kari Uotila piti Vasemmiston puheenvuoron asiasta. Hän kehui erityisesti Osallistuvan Espoon kunnianhimoista tavoitetta tehdä Espoosta koko Suomen demokraattisin kunta, mutta muistutti, että mikäli tämä tavoite halutaan saavuttaa, tarvitaan enemmän kuin tiedotustilaisuuksia ja yhteydenottokanavia. Osa tulevista maakunnistakin on pienempiä kuin Leppävaara, joten suuralueilla meillä voitaisiin ottaa rohkeita askelia aidon aluedemokratian eteen. Ei pidä tyytyä näennäiseen vaikuttamiseen.

Suvelan kaava-asiasta keskusteltaessa valtuuston useat jäsenet toivovat esiin huoltaan negatiivisesta segregaatiosta.

Abiba Hali (SDP) teki toivomusesityksen, että Espoon Asuntojen asuntotuotannossa huomioitaisiin riittävästi myös kohtuuhintaisten perheasuntojen rakentaminen hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Myös Kai Lintunen (Kok) piti puheenvuoron, jossa totesi, että kasautuvat sosioekonomiset haasteet johtavat slummiutumiseen ja kritisoi kaavaa siitä, että se keskittää alueelle halpaa vuokra-asumista. Hän ei pitänyt uskottavana sitä, että muilla keinoin kuin kaavoituksella voidaan tämä kehitys estää ilman huomattavia kustannuksia. Hän teki toivomusesityksen, että kaavaa toteutettaessa asuntotuotannossa pyrittäisiin monimuotoisuuteen ja että kaavan toteuttamisen yhteydessä seurataan mahdollista eriytymistä ja proaktiivisesti tarvittaessa puututaan siihen. Valtuusto asettui yksimielisesti näiden toivomusten taakse.

Puustinkallion kaavasta syntyi jonkin verran keskustelua, mutta muutosesityksiä ei tehty.

Valtuustokysymys vammaispalvelujen määrärahojen riittävyydestä sai vastauksen, jossa iloksemme oli vastaavan viranhaltijan suulla todettu tämän vuoden määrärahavaje ja vaadittu sen huomioimista budjetissa. Pinja Nieminen (vihr) teki toivomusesityksen, että vammaisten lasten perheiden tukitoimien kehittäminen ja ylläpitäminen myös varmistetaan, minkä taakse valtuusto asettui. Tiina Ahlfors piti Vasemmistoliiton puheenvuoron, jossa kiitti tätä aloitetta ja Ei myytävänä -kansalaisaloitetta. Hän lupasi budjettineuvotteluissa varmistaa, että asia tosiaan on kaupunginjohtajan esityksessä. Hän muistutti, että ihmisille, joilla on erilaisia vammoja, on myös tavanomaista haasteellisempaa vaatia omia oikeuksiaan, ja huomautti, että myös siksi vammaisneuvostoa olisi vammaisia koskevissa asioissa kuultava myös silloin, kun se ei ole lain nimessä pakollista.

Vastauksia Kivenlahden kirjastotilanteeseen ei saatu tässä kokouksessa. Aloitteet Espoon konsernin lainakannan kehityksestä sekä rahastojen pääoman käytöstä sekä turvallisuusohjelman valmistelusta eivät herättäneet keskustelua.

Saimme vastauksen aloitteeseemme ikäihmisten kuntosalipalveluista niillä alueilla, joilla ei ole kaupungin uimahallia (joiden yhteyteen tämä usein on järjestetty). Tiina Ahlfors piti asiasta puheenvuoron, jossa muistutti uimahallien tarpeesta alueille, joilta se vielä puuttuu, ja siitä, että kuntosalipalveluita todellakin tarvitaan myös niitä odotellessa. Aloitettamme kehuttiin monista puolueista Kokoomusta myöten. Valtuusto lisäksi vielä käsittelyyn toivomuksia, että 68-vuotta täyttäneiden sporttikorttimahdollisuudesta tiedotettaisiin paremmin ja omaishoitajien liikuntapalvelujen saamista helpotettaisiin.

Vastaus aloitteeseen Liikkuminen palveluna eli Mobility as a Service (MaaS) -palvelun käyttöönottamisesta herätti jonkin verran keskustelua. Kestävän kehityksen mukaista liikkumista pidettiin kauttaaltaan tärkeänä asiana, mikä erittäin rohkaisevaa.

Valtuustoaloite Laaksolahden jäähallin purkamisesta oli saanut melko yleisluontoisen vastauksen. Halli siis pitäisi purkaa, koska se ei enää ole ollut käytössäkään sitten vuoden 2012, koska sen rakenteet ovat sillä lailla huonossa kunnossa, että rakennus on vaarallinen. Tässä samassa kokouksessa jätettiinkin (myös meidän allekirjoittama) aloite Laaksolahden urheilupuiston alueen kokonaissuunnitelmasta sekä toivomus suunntitelun aloittamisesta mahdollisimman pian.

Saimme myös tiedoksi, että Espoon kaupungin sidonnaisuusilmoituksia voi nyt tarkastella julisesti netissä. Sidonnaisuusilmoitusten kokoaminen ja seuraaminen on tarkastuslautakunnan uusi lakisääteinen tehtävä. Ilmoitusvelvollisuus on kaupunginhallituksen ja tiettyjen (mutta ei kaikkien) lautakuntien jäsenillä.

Jätimme yhdessä Vihreiden kanssa (Mika Kauste, vihr / Tiina Ahlfors, vas) valtuustoaloitteen asiakasmaksujen perinnän kehittämiseksi. Vuonna 2016 Espoon sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksuja laskutettiin noin 47 M€ arvosta (335 000 laskua), joista perintään siirtyi 44 000 laskua, arvoltaan 3,5 M€. Näistä 20% meni ulosottoon eli päättyi kaupungin kannalta tuloksettomasti. Perintää toteuttaa kaupungin toimeksiantamana Svea Perintä Oy:ltä, joka on osa
pohjoismaisessa omistuksessa olevaa ja kymmenessä maassa toimivaa rahoitus- ja perintäalan
konsernia; perintätoiminnan yhteisöverotuotot eivät siten jää Suomeen tai Espooseen. Valtuustoaloitteen teksti löytyy täältä. Osallistuimme myös moniin muihin aloitteisiin.

KOKOUS PÄÄTTYY 21:15.