Valtuustoraportti 20.11.2017
Mitä Vasemmisto teki valtuustossa tässä kuussa?
- jätimme valtuustoaloitteen Rantaraitin saattamisesta valmiiksi Matinkylässä
- kannatimme viherkattojen lisäämismahdollisuuksien selvittämistä mahdollisimman pian
- puhuimme osallistuvan suunnittelun tärkeydestä kaupunkirakentamisessa
- kokouksen ulkopuolella osallistuimme myös Espoon budjetin korjaukseen ja saimme läpi monia tärkeitä tavoitteita
Listalla oli ensimmäisenä asiana Kuntaliiton valtuuskunnan vaali, jota kuitenkin lykättiin, koska paikalla ei ollut kokouksen alussa riittävää määrää valtuutettuja.
Lausunnon antaminen Rysäkarin saarta koskevasta kunnanosaliitosesityksestä (ok Espoolle jos Rysäkari siirtyy Espoolle), Viherlaakson koulun ja lukion perusparannuksen ja laajennuksen, tarkistetun hankesuunnitelman hyväksyminen (ei suuria muutoksia aikaisemmin suunniteltuun) hyväksyttiin ilman keskustelua.
Valtuustoaloite viherkattosuunnitelman laatimisesta Espooseen saatiin takaisin vastauksella, että kyllä, tätä asiaa edistetään myös Espoossa. Aloitteen ykköskirjoittaja Nevanlinna (vihr) olisi kaivannut innokkaampaa vastausta ja teki toivomusesityksen, että viherkattoihin liittyvä selvitys käynnistetään mahdollisimman.Asia herätti jonkin verran keskustelua, jonka aikana esitettiin osin varsin erikoisiakin väitteitä viherkattojen haitoista. Toivomusesitys hyväksyttiin ääniin 65-6-3.
Valtuustoaloite lähiöiden ja kaupunginosien täydennysrakentamisen periaatteista ja ohjelmasta herätti jonkin verran keskustelua sekin. Vihreiden Henna Partanen puhui sen puolesta, että autopaikkanormia voitaisiin löysätä jos se on rakennusluvan hakijan toive. Hän painotti myös, että sekä ilmastonsuojelun että espoolaisen ympäristön suojelun kannalta täydennysrakentaminen on ensisijaista nähden siihen, että kaavoitettaisiin kaupungin viheralueita uudelle rakentamiselle. Vasemmistoliiton Kari Uotila puhui myös ympäristövaikutusten merkityksestä ja korosti, että täydennysrakentaminen on edellytys hyvälle joukkoliikenteelle. Hän korosti myös osallistavan suunnittelun merkitystä, sillä paikallisilla asukkailla on yleensä paras käsitys siitä miten jotakin aluetta kannattaa kehittää ja “ylhäältä saneltu” rakentaminen herättää helposti muutosvastarintaa. Myös muita hyviä puheenvuoroja kuultiin.
Käsiteltiin viimein myös valtuustokysymys Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta, joka on jäänyt pöydälle jo useamman kerran (kaupunginhallituksessa ensimmäisen kerran toukokuussa 2016). Vastausta moitittiin monesta suunnasta siitä, että se ei vastaa esitettyyn kysymykseen eikä siihen ole liitetty tietoja, jotka tiettävästi ovat olemassa. Saimme myös kuulla, että asian eteenpäinviemiselle on budjettineuvotteluissa päätetty varata rahaa. Asiasta keskusteltiin paljon ja pidettiin myös puheenvuoroja siitä, miten teatteritalo pitäisi kunkin valtuutetun mielestä toteuttaa. Valtuusto hyväksyi lopulta Luhtasen (SDP) toivomusesityksen, että valtuustolle tuotaisiin kokonaisvaltainen selvitys Tapiolan kulttuurialuetta koskevista suunnitelmista.
Tässä kohtaa päästiin toimittamaan Kuntaliiton valtuuskunnan vaali. Espoolla on vaalissa kunnan asukaslukua (30.11.2016) vastaava äänimäärä. Espoon kaupungin äänimäärä on 274 425. Äänestystulos lasketaan jakamalla edellä mainittu kunnan asukasluku kokouksessa läsnä olevien valtuutettujen lukumäärällä ja kertomalla osamäärä ehdokaslistan saamalla äänimäärällä. Valitut määräytyvät kun kaikkien kuntien äänet on laskettu. Valtuutetut äänestivät äänimääristä päätellen kuten odotettu suunnilleen kaikki oman puolueensa listaa.
Valtuustokysymys kuljetuspalvelujen ongelmista ja sen vastaus sai runsaasti kiitosta. Valtuusto hyväksyi toivomusesityksen, että kuljetuspalveluiden alihankintaan ja sen valvomiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Pidin itse puheenvuoron, jossa huomautin, että hoivapalveluiden kilpailuttaminen johtaa ongelmiin erityisesti tilanteissa, joissa ostetussa palvelussa on ongelmia. Kunnan omassa johdossa olevien toimintojen ongelmiin puuttuminen on suoraa ja nopeaa, kun taas ulkoistuksessa joudutaan keräämään runsaasti palautetta, välittämään sitä palvelun toimittajalle, odottamaan vastineita, uhkailemaan uhkasakoilla tai sopimuksen purulla, ja lopulta hankkimaan uusi palvelun toimittaja. Nyt lasten kuljetuspalvelujen korjaamisessa on tuhlaantunut aikaa jo elokuusta marraskuuhun.
Valtuustokysymys Kivenlahden kirjastotilojen kunnossapidosta ja tulevaisuudesta herätti keskustelua. Valtuusto hyväksyi Johanna Värmälän toivomusesityksen, että kirjaston sijoittumista Kivenlahdessa arvioitaisiin asukkaiden kanssa, ja että kyseisen kirjaston ja lähialueiden lähikirjastojen olemassaoloa ei saa vaarantaa. Vihreiden Pinja Nieminen piti erinomaisen puheenvuoron siitä, että lähikirjasto on varsinkin ala-asteikäisten lasten lukuharrastusmahdollisuuksille erittäin oleellinen asia. Tätä ajatusta kannatimme suuresti.
Jätimme kokouksen aikana valtuustoaloitteen Rantaraitin mahdollisimman pikaisesta toteuttamisesta myös Matinkylän alueella, jota kannatti yli 40 valtuutettua (75:stä).