Valtuustoraportti 21.8.2017

21.08.2017

Lyhyesti - Mitä vasemmisto teki valtuustossa tänään?

  • vastustimme logistiikan korjaamotoiminnan ulkoistamista, jota henkilöstö vastustaa ja jolla tavoiteltuihin säästöihin emme usko päästävän
  • muistutimme, että toivomukset pitkäaikaisasunnottomien pienemmistä asuinyksiköistä vaativat huomiointia myös rahaa jaettaessa
  • puolustimme aluedemokratiaa ja vaadimme kaupungilta siihen todellista panostusta
  • jätimme valtuustokysymyksen sukupuolten tasa-arvon huomioimisesta budjettia laadittaessa
  • kannatimme sitä, että tarkastellaan vielä uudestaan parkkipaikkojen aiheuttamaa kustannusta Matinkylän uimahallia rakennettavissa

Valtuusto vietti kokouksen aluksi hiljaisen hetken Turun uhrien muistoksi.

Pelastuslaitoksen johtokunnan vaali jäi edelleen pöydälle esityksen puutteessa.

Valittaessa käräjäoikeuden lautamiehiä tehtiin pohjaesityksestä poikkeavan esityksen, että vaihdettaisiin yksi PS:n nimeämä lautamies toiseen. Esitettiin väite, että paikkajakotoimikunta ei olisi käsitellyt nimitystä. Kuitenkin on niin, että paikkajakotoimikunta ei koskaan käsittele nimiä, vaan ainoastaan jaon puolueiden välillä, ja tämän sen mukaan kuin mitkä olivat listat edellisissä vaaleissa. Tämän periaatteen mukaan PS ja Sininen tulevaisuus jakavat siis paikat keskenään, eikä paikkajakotoimikunta tai valtuusto siihen puutu. Kyseessä on kuitenkin periaate ja sopimus, ei laki (lain mukaan nimitykset tekee valtuusto, joka voi muuttaa esitystä ihan miten haluaa), joten valtuusto äänesti asiasta, valiten ennakoidusti Lindholmin.

Käräjäoikeuden lautamiehet, kiinteistötoimituksen uskotut miehet, poliisilaitoksen neuvottelukunta ja Kauniaisten kaupungin opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnan edustajat valittiin nimityksen mukaan. HUS:n johtokuntaan valittiin edustajat paikkajakotoimikunnan pikakokouksen jälkeen; Vasemmistolle ei liiennyt sieltä paikkoja huolimatta siihen oikeuttavasta pistetilanteesta.

Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Koy Matinkylän Uimahallin otettavalle lainalle ei herättänyt suurta keskustelua muuten kuin parkkipaikkojen osalta. Parkkipaikat aiheuttavat huomattavaa kustannuspainetta ja Matinkylään on melko hyvät julkisen liikenteen yhteyttä. Vihreiden esityksestä valtuusto esitti toivomuksen, että tätä kustannuspainetta pyrittäisiin vielä helpottamaan, mahdollisesti esimerkiksi muuttamalla osa paikoista maksulliseksi. Äänestimme toivomuksen puolesta.

Logistiikan korjaamotoiminnan siirto työsopimuslain mukaisena liikkeenluovutuksena ulkoiselle toimijalle herätti keskustelua. SDP:n Liisa Kivekäs ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun perusteella, että tilat ja laitteet, joihin on jo investoitu, jäävät edelleen kunnan hallintaan. Hän moitti myös sitä, että kaikkia ulkoistuksen kustannuksia (edeltävät investoinnit, valvontakustannukset, mahdolliset viivästykset). Hän huomautti myös, että asiakkaat ovat palveluun tyytyväisiä ja henkilökunta vastustaa ulkoistamista. Vasemmiston Kari Uotila esitti koko hankkeen hylkäämistä, moittien menettelyä, jossa ensin päätetään ulkoistuksesta ja sitten etsitään perustelut. Hän kiinnitti huomiota siihen, että samoista faktoista tekevät henkilöstön edustajat ja esittelevä viranhaltija täysin eri päätökset. Molemmat esitykset tulivat ennakoidusti hylätyiksi ja näin ollen ulkoistus etenee. Valtuusto jätti Vihreiden aloitteesta toivomuksen, että kilpailutuksessa huomioitaisiin uuden vähäpäästöisen kaluston vaatimukset, esim. sähkökäyttöiseen kalustoon siirtyminen.

Pakankylän kaavasta ei syntynyt keskustelua, ei myöskään Siikajärven kyläyhteisön toiveesta liittää kylä kokonaisuudessaan Espooseen, jota kaupunki siis osaltaan puoltaa. Lopullinen päätös asiasta tehdään kaupunkien lausuntojen perusteella ministeriössä.

Pitempään keskusteltiin valtuustoaloitteesta pitkäaikaisasunnottomien asuntoloista. Valtuusto on aikaisemmin jättänyt aloitteen, että jatkossa pyrittäisiin pienempiin yksiköihin. Pidin puheenvuoron, jossa kehuin aloitetta ja siihen saatua vastausta, jonka mukaan “pitkäaikaisasunnottomat päihteidenkäyttäjät pyritään jatkossa ensisijaisesti sijoittamaan pienempiin yksiköihin ja asuntoihin eri puolille Espoota” ja toivoin, että se huomioidaan nyt budjettineuvotteluissa myös rahasta päätettäessä, koska monet näistä ihmisistä tarvitsevat tukea henkilökunnalta ja siksi pienet yksiköt ovat kalliimpia. Yllätyksekseni tämä sai kannatusta jopa Kokoomukselta. Keskustelu oli kauttaaltaan melko ikävän sävyistä ja ihmisiä leimaavaa. Tiina Ahlfors piti hyvän ja asiantuntevan puheenvuoron, jossa hän valotti pitkäaikaisasunnottomien ihmisten tilanteita ja palvelutarpeita ja korosti ennaltaehkäisyn roolia. Vastustimme toivomusesitystä, jonka mukaan yksikön purku aloitettaisiin heti ja uusia yksiköitä ei perustettaisi “koulujen ja päiväkotien läheisyyteen” sen epämääräisyyden ja NIMBYilyn vuoksi.

Käsiteltäessä aluekehittämisryhmien perustamista piti Kari Uotila lähidemokratiaa puolustavan puheenvuoron. Aluedemokratiaa yleisestikin puolustettiin yli puoluerajojen. Valtuusto hyväksyi kaupungin vastauksen, jonka mukaan aluekehittämisryhmiä (jollainen toimii Espoon Keskuksessa) ei välttämättä kannata perustaa joka alueelle, mutta kaikilla alueilla sekä Espoossa yleensä tulee kehittää aluedemokratiaa.

Valtuustoaloite rakennusvalvonnan tehokkuuden ja asiakaskokemusten parantamisesta digitalisaation avulla herätti jonkin verran keskustelua. Kaupungin vastineessa aloitteeseen todetaan, että digitalisaatiokehitys on jo käynnissä, vaikkakin osa asiakirjoista pitää edelleen toimittaa paperisina. Henna Partanen (Vihreistä) ehdotti toivomusta, että Espoossa selvitettäisiin mahdollisuutta siirtyä samaan sähköiseen järjestemään kuin naapurikunnissa.

Jätimme valtuustokysymyksen sukupuolten tasa-arvon arvioimisesta budjetoinnin yhteydessä, teksti ohessa. Osallistuimme myös useisiin valtuustoaloitteisiin koskien mm. Kivenlahden kirjaston tilannetta, vegaaniruokailua kouluissa ja kuljetuspalvelujen kilpailutuksen laatua.

Valtuusto- ja kuntalaisaloitteen perusteella on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi päätetty nimetä Laurinlahdessa sijaitseva puisto Alexander Freyn puistoksi. Kun Suomen senaatin jäsenet 4.12.1917 jättivät ehdotuksen Suomen uudeksi hallitusmuodoksi, oli yksi allekirjoittajista espoolainen Alexander Frey.