Vasemmistoliiton vaaliohjelmasta, osa I: tasa-arvo

30.11.2014

Tämä on ensimmäinen Vasemmistoliiton vaaliohjelmaa tarkemmin käsittelevistä kirjoituksistani. Jos et jaksa lukea, tämän jutun sisältämä äänestyspäätöksen kannalta oleellinen informaatio löytyy toisaalta internetistä selventävän kaavion muodossa (jossa SDP:n osalta pieni virhe; todellinen prosentti on 90, sillä puhemies, joka on tällä hetkellä demari, ei äänestä).

Kaikkiaan ohjelmassa on 14 lukua ja jokaisessa luvussa monta eri asiaa; nähtäväksi jää ehdinkö sanoa kaikista mitään ennen kuin jo äänestetään. Tämänkertainen asia on itse asiassa vaaliohjelman viimeisestä luvusta, mutta aloitan lopusta, koska se sisältää nämä ajankohtaiset sanat:

"Syrjivät lait on korjattava: avioliitto on avattava myös samaa sukupuolta oleville pareille ja translaki on uudistettava ihmisten sukupuolista itsemääräämisoikeutta kunnioittavalla tavalla."

Jos jollekulle on vielä epäselvää, viime perjantain voitto oli vasta osittainen. Laki olisi tullut lopullisesti päätetyksi, jos eduskunnan päätös olisi ollut edeltäneen lakivaliokunnan mietinnön mukainen, mutta näin ei ollut. Nyt asia käsittellään vielä kerran suuressa valiokunnassa; jos se on eduskunnan kanssa samaa mieltä, laki tulee voimaan. Jos se taas on samaa mieltä lakivaliokunnan ja eri mieltä eduskunnan kanssa, eduskunta äänestää asiasta vielä kerran, ja tämä tulee lopulliseksi päätökseksi. Tällä hetkellä on täysin mahdollista, että asia ratkaistaan lopullisesti vasta seuraavalla kaudella. Tässä vaiheessa ei kannattane enää paasata siitä, ovatko ihmisoikeudet tärkeämpiä kuin valtiontalous - eiköhän se ole tavoittanut jo kaikki, joihin se ylipäätään tehoaa.

Samassa kohdassa mainitusta translakien muutoksista on hyvä, lyhyt katsaus Setan sivuilla. Tasa-arvoinen ajattelu sukupuoliasioissa on jo pitkään lähtenyt siitä, että ihmisen oma käsitys ja ilmoitus sukupuolestaan on se, jolla on merkitystä. Suomalainen translaki oli määräämisaikanaan edistyksellinen jo pelkällä olemassaolollaan, mutta on jäänyt auttamatta jälkeen. Erityisen järkyttävää laissa on vaatimus, että juridista sukupuoltaan vaihtavan on oltava lisääntymiskyvytön - siis käytännössä suostuttava steriloitavaksi - mutta muutakin hoopoilua lakiin on jäänyt. Esimerkiksi se sisältää vaatimuksen "elää vastakkaisen sukupuolen roolissa". Emmehän enää vaadi lain tasolla miehiltä ja naisilta yleensäkään tietyn roolin mukaista käytöstä, joten sellaisen vaatiminen tietyltä pieneltä joukolta naisia ja miehiä on lähinnä noloa.

Erityisen ongelmallinen tämä asia lienee tällä hetkellä Kokoomuksen äänestäjille. Kokoomuslainen talouspolitiikka on puolueidemme keskuudessa jossain määrin uniikkia, ellei Vihreiden oikeistolaista siipeä lasketa. Tietty osa äänestäjistä joutuu siis valitsemaan, heittääkö niin sanotusti nopalla talouspolitiikan vai ihmisoikeudet. Sinänsä itsestäänselvä valinta, mutta olen todella onnellinen, etten itse joudu sitä tekemään.

(Sukupuolten ja suuntautumisten tasa-arvo on sijoitettu vaaliohjelmassamme lukuun, joka käsittelee yleisesti demokratiaa ja hallintoa. Syrjiviin lakeihin on päästy aasinsillalla toimivasta hallinnosta demokratian edellytyksenä. Sama se miten asiaan päästiin sinänsä, mutta demokraattista hallintoa koskeva osuus vaatii oman kirjoituksensa. Siitä siis lisää erikseen myöhemmin.)