Onkos rahaa, millä maksaa

27.08.2014

Pölhö-Pekka Pöllölästä tortun näki kerran.
Kysyi silloin leipurilta: saiskos palan verran?
Onkos rahaa millä maksaa, tuumi ukko siitä.
Pekka sanoi: eipä mulla koskaan rahat riitä.

"Lautakunnalle esitetään [20.8.2014 kokouksessa] talousarvion ja tulostavoitteiden toteutumisen seurantaraportti I/2014. Ennusteen mukaan sosiaali- ja terveystoimen tulot ylittävät budjetin 0,9 milj. eurolla ja menot ylittävät budjetin 26,5 milj. eurolla vuonna 2014. Menojen ylitykset johtuvat pääosin erikoissairaanhoidon, toimeentulotuen ja työmarkkinatuen menoista."

Näin myös esitettiin. Lautakunta päätyikin kokouksessaan ruinaamaan kaupunginvaltuustolta ja -hallitukselta lisää rahaa näiden menojen kattamiseen, sillä budjettineuvotteluissa on jo onneksi aikanaan todettu, että mahdollisia vajeita ei tarvitse kattaa toimialalta esimerkiksi lomautuksilla tai tuotannollis-taloudellisilla irtisanomisilla. (*)

Jos joku kuvittelee, että nämä menot ovat jollain lailla yllättäviä, niin sitä ne eivät tosiaankaan ole. Ei ainakaan kenellekään, joka oli siellä lautakunnan kokouksessa tai budjettineuvotteluissa, kun tämän vuoden budjetista on päätetty. Toimeentulotuen menot on arvioitu tämän vuoden budjettiin niin, että on otettu viime vuoden toimeentulotuen saajien määrä, arvioitu sen perusteella melko optimistisesti tämän vuoden saajien määrä jotakuinkin samaksi, katsottu viime vuoden tuen toteumaa - ja sitten budjetoitu tälle vuodelle toimeentulotukeen noin kaksi kolmasosaa siitä.

Kyllä. Luitte oikein. Toimeentulotuen saajien määrä arvioitiin samaksi kuin aikaisempana vuonna, mutta toimeentulotukeen tarvittava raha huomattavasti pienemmäksi. Näin huolimatta siitä, että toimeentulotuesta suurin osa on lakisääteistä, eikä kunta voi sen maksamisessa säästellä. Erikoissairaanhoidon maksuissa sama ilmiö: budjetin summa on sekä HUSin omaa arviota että edellisvuoden toteumaa selvästi pienempi.

Skaalaksi luvuille esitettäköön, että se toteuttamatta jätetty, pöydällä ollut 0,25 %-yksikön lisäkorotus kuntaveroihin olisi arvioiden mukaan tuottanut aika tarkkaan tämän tarvittavan 30 miljoonaa. Nostamalla veroprosentti Vantaan tasolle olisi rahaa jäänyt muillekin toimialoille.

No, ei nostettu. Puolivälissä vuotta todetaan nyt sitten yhtäkkiä, että OHO! Nää rahat ei riittäneetkään! Ei auta mikään, täytyy ottaa velkaa tai sulkea palveluita! Ja sitten eikun syyttämään vasemmistoa siitä, että lakisääteiset menot kasvoi, viis siitä että ne kasvoi just sen verran kuin laskelman mukaan oli ennakoitavissakin, ja viis siitä, että suurin osa alijäämästä ei itse asiassa edes ole kasvua, vaan täysin epärealistista oletusta lakisääteisten menojen huomattavasta pienenemisestä edellisvuoteen verrattuna. Vaalien alla voikin sitten huokailla siitä, kuinka holtiton taloudenpito johtaa velkaantumiseen, luottaen siihen, että äänestäjiltä menee täysin ohi, minkälaisesta ja kenen holtittomuudesta taas olikaan kyse.

Olen usein kysynyt, mikä järki tässä on. Jätän lähteet nimettömiksi, kun ei kukaan ole ihan suoraan sanonut, mutta näin olen vihjailuista asian ymmärtänyt: lakisääteiset menot kannattaa alibudjetoida, koska niihin on kuitenkin aina irrotettava rahaa jostain. Kun sellaiset menot on alibudjetoitu, voidaan mahdolliset kokonaisbudjetin vaatimat säästötoimet tai velanotto tehdä kesken vuotta, paljon julkisuutta saavien budjettineuvottelujen ohi. Silloin ei joudu suoraan sanomaan, että jätkät oikeesti, nää rahat ei tuu riittämään, meidän on pakko lakkauttaa jotain palveluita, nostaa veroja, tai ottaa velkaa.

Päättömintä on se, että tämä on mennyt läpi useamman vuoden putkeen.

(*) Siinä kohtaa Espoosta saa kyllä olla ylpeä, että meillä on sovittu, että lomautuksiin ja irtisanomisiin ei lähdetä sen vuoksi, että budjetissa tulee ylläreitä. Tai "ylläreitä".

Comments

Valtuusto on sittemmin myöntänyt ruinatut rahat, päiviteltyään ensin "talvi yllätti autoilijat"-tyyliin että kuinkas tässä taas kävi näin.